Olen yrittänyt ja yrittänyt laittaa sinulle myötätunoni Doran poismenosta. Tämä kuva hämäsi. Nyt olet saanut monta tyhjää viestiä varmaan. Voi mikä nero olenkin tällä saralla :( Tuo koskee, jos mikä!! Dora oli niin tosi lutunen!

Hei Marjo, kiitos kommentistasi.... ei ole missään yhtään tyhjää kommenttia sinulta, nou hätä. Halusin laittaa kiitoksen eri postaukseen, koska niin monet ihmiset ovat jättäneet kommentin tuohon kuolemaa käsittelevään postaukseen.... tämäkin kimppu on erään ystävän meille tuoma viimelauantaina.

No hyvä, ettei turhia tullut. On niin hyvä nähdä miten niin monet ihmiset on vilppittömästi pahoillaan toisen surusta, se on sitä myötäelämistä! Doraa niin pitkän aikaa tässä blogissa seurattiin.

Marjo,...ja olisin minä ne tyhjät saanut poistettuakin hallinnan kautta, muttei niitä todellakaan ollut. Kyllä minäkin olen ollut hämmästynyt niin monista myötäelävistä kommenteista. Vaikka paljon on varmasti olllut niitä lukijoita, jotka eivät ole ymmärtäneet olleskaan asiaa, koska on kyse "vaan" koirasta.... kuten minulle muutamat puolitutut ovat silmäkkäin sanoneet.

Meillä ollaan tällä hetkellä pelon vallassa. Huomasin eilen isot patit Remun takajalkojen takaosissa polvien yläpuolella. Netistä selvisi, että siellä sijaitsee koiran imusolmukkeita. Tunnustelin sitten koko kropan läpi, niin kaulassakin on imusolmukkeet aivan turvoksissa. Huomenna verikokeisiin. Kovin suuria toiveita ei elätellä. Netistä löytynyt tieto ei ollut kovin lohdullista. Olen eilisestä saakka itkenyt ja koko yökin meni valvoessa. Nytkö jo on yhteinen aika lopussa, vaikka poika täyttää joulukuussa vasta 8...:(

Kmsu, voi itku....tiedän tunteen...on vielä meilläkin niin lähellä Doran poismeno. Jospa netti olisi antanut liian synkän kuvan...toivotaan näin. Pidän peukkuja, jotta yhteinen taipaleenne vielä jatkuisi.

Verikokeessa käytiin, ja voi että, kuinka olikin pitkät ne muutamat minuutit, jotka tuloksia odotusaulassa odotettiin ja pelättiin pahinta! Vihdoin lääkäri tuli tulosten kanssa ja aloitti sanomalla, että kovin oli kummalliset tulokset... Kaikki arvot ihan kohdillaan, viitteiden mukaiset. Etenkään hälyttävistä leukosyyttimääristä ei tietoakaan!

Lääkäri epäili, että Remun kropassa on jossain päin jokin tulehdus ollut, vaikkei se enää veriarvoissa näkynytkään. Ja imusolmukkeet ovat turvonneet, kun kroppa on itse alkanut voimakkaasti tulehdusta vastaan puolustautumaan ja sitä poistamaan. Jos pojan imusolmukkeet ei puolessa vuodessa laske tai voinnissa tapahtuu muutoksia, sitten otetaan verikoe uudestaan. Näillä näkymin ei kuitenkaan pitäisi mitään hätää olla. Poika on (yli)pirteä niinkuin aina ennenkin ja ruoka maittaa enemmän kuin hyvin!:)

Tästä lähtien en taida enää netistä etsiä tietoa, vaan odottelen, että päästään eläinlääkärin juttusille.;) Nämä pari päivää ovat olleet todella hirveät, kun netissä lähes kaikki linkit tarjosivat vain syöpää.

Kyllä näissä on aina kyse jostain paljon enemmästä kuin pelkästä koirasta. Vähän käy sääliksikin niitä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä mitä kaikkea rakas lemmikki voi merkitä. Perheenjäseniä ovat eivätkä ole niin vain korvattavissa uudella. Ikuinen kaipuu jää, vaikkakin kaipuu aikaa myöten aina hieman helpottaakin.

Kmsu, voi miten mukavaa kuultavaa, ettei osoittautunutkaan pahimmaksi. Toivottavasti tapahtuu ihme ja ne muutiókset häviäis. Kyllä minulla /meillä ainakin on kova ikävä Doraa....vaikka välillä ei niin kauhean mukavaa ollutkaan vanhan ladyn jälkien siivoamiset, vahtimiset yms mitä viimeisinä kuukausina ilmeni. Doralla kasvoi jokin mahassa...laihtui kauheasti, vaikka söi ihan loppuun asti monet ateriat päivässä...Ihania yhteisiä päiviä kettuterroristien seurassa.