Päätin tehdä lauantain kahveille jonkin sortin kakkua... tai ihan aluksi kuvittelin tekeväni kuorrutetun käärötortun, mutta suunnitelmat muuttuivat tekovaiheessa.

Loppujen lopuksi paistoin suklaisen käärötorttupohjan ja leikkasin sen neljään osaan ja kokosin kakun  niin että alimmassa välissä on mansikkaa+ banaania, keskimmäisessä välissä on kermavaahtoa+mariannecrushia ja ylimmässä välissä on mansikkaa+banaania+kinuskikermavaahtoa ( vispikermavaahtoa ja siihen sekaan kinuskikastiketta)

En kostuttanut kakkua millään, sillä täyteet olivat sen verran kosteat, vaikka valutinkin pakastemansikat. Kermaa käytin koko kakkuun vain 4 dl. Saksilla on helppo leikata täytetyn kakun reunukset suoriksi/samankokoiseksi. Ja pyöristää terävät kulmat, jolloin kuorrutus on helpompaa.

..... ei ole kakku ihan vatupassisuorassa.... mutta kummasti se kakku komistuu kun sen kuoruttaa....

Kakun kuorrutuksena on kinuskikermavaahtoa. Ihan vaan levitettynä kakun päälle ja reunoille. En halunnut tähän kakkuun mitään pursotuksia. Päällä taas omalta pihalta punaherukoita.

Joku ryökäle ( = siis minä itse ) oli syönyt/ käyttänyt johonkin kaapista kaiken tumman suklaan. Olin ajatellut tehdä siitä koristeita .... mutta löytyi vain valkosuklaata, joten siitä oli tehtävä kiekurat.

Laittaa mustaherukoita reunalle... ei laita....laittaa.... ei laita... juuri ennen kakun syöntiä sitten kuitenkin ripsautin muutamia mustaherukoita väriläiskäksi...

Hyvin tuntui kakku maistuvan omalle väelle ja vieraille. Kosteutta oli ihan riittävästi, vaikka en varsinaisesti kostuttanutkaan millään. Yritin kysellä syöjiltä olisivatko kaivanneet kakkuun lisää makeutta... se nimittäin ei ollut kovin makeaa makeaa.... olimme kuitenkin kaikki sitä mieltä että makeuskin riitti.